Savonlinnan kaupunki

Etelä-Savossa sijaitseva Savonlinnan kaupunki tunnetaan kulttuuri-, matkailu- ja koulukaupunkina sekä parhaiten linnastaan, joka rakennettiin jo 1400-luvun lopulla. Savonlinnassa järjestetään vuosittain kansainvälisestikin tunnetut Oopperajuhlat.

Tietoa Savonlinnan kaupungista

Perustettu	1639
Väestö	27 273 asukasta	(31.12.2006)
Pinta-ala	1 373,86 km2
Maapinta-ala	813,89 km2
Vesipinta-ala	559,97 km2	(sisävesiä)
Asukastiheys	20 asukasta/km2

Tuloveroprosentti	20,25 %	(v. 2007)
Yleinen kiinteistöveroprosentti	0,90 %	(v. 2007)

Kaupunginjohtaja	Janne Laine
Kotisivut	www.savonlinna.fi
Sähköposti	kaupungin.kanslia@savonlinna.fi

Savonlinnan sijainti

Lääni	Itä-Suomen lääni
Maakunta	Etelä-Savon maakunta

Savonlinnan historia

Savonlinnan historia kietoutuu Olavinlinnaan

Pähkinäsaaren rauha solmittiin vuonna 1323 Ruotsi-Suomen ja Novgorodin kauppatasavallan välillä. Rajalinja kulki Savonlinnan kautta. Itä-Suomessa oli vain Viipurin linna rajaa turvaamassa. Niinpä Savonlinnan seudulle päätettiin rakentaa uusi puolustuslinnake. Rajan turvaamisen lisäksi haluttiin pitää alueen vesireitit hallinnassa.

Savonlinnan kaupungin perusta alkoi kehittyä, kun Eerik Akselinpoika Tott perusti Olavinlinnan Kyrönsalmen saarelle vuonna 1475. Silloin aloitettiin päälinnan rakennustyöt. Rakennustöitä johtamaan oli pyydetty 16 tallinnalaista muurarimestaria, jotka osasivat rakentaa varsinkin holvikattoja.

Lähiseudun asukkaatkin joutuivat osallistumaan rakennustöihin. Sen ajan veronkanto toimitettiin määräämällä heille työpäiviä. Heidän piti lisäksi toimittaa puutavaraa ja kiviä rakennusaineeksi linnaan. Kiviä tuotiin jopa Kuopion seudulta asti. Linnan rakentaminen siihen aikaan oli suuri urakka, sillä koko Suomen alueella oli vain 200 000 asukasta. Itä-Suomessa asui lähinnä kaskiviljelyä harjoittavia maanviljelijöitä.

Linnaa suojeltiin monin keinoin

Pähkinäsaaren rauhan rajalinjaa ei merkitty tarkasti maastoon, ja venäläisten mielestä linna rakennettiin heidän puolelleen rajaa. Niinpä he häiritsivät rakennustöitä minkä ehtivät. Linnanrakentajien pitikin rakentaa ensin saarelle puiset suojavarustukset, joiden suojissa kivilinnaa päästiin muuraamaan. Rakennustarvikkeita kuljettavissa veneissä piti lisäksi olla sotilaita vartioimassa.

Eerik Akselinpoika Tott oli ritari ja sotilas, ja hän päätti nimetä linnan Pyhän Olavin, kaikkien ritareiden suojelijan, mukaan.

Olavinlinna rakennettiin strategisesti erittäin hyvälle paikalle. Korkeista torneista pystyttiin vartioimaan vesiliikennettä ja nähtiin jo kaukaa lähelle pyrkijät. Kerrotaan, että jos vartiomiehen tapasi nukkumasta vartiovuoron aikana, hänet sai heittää linnan ikkunasta alas virtaan. Jos vihollinen pyrki kiipeämään linnan seinää ylös, kaadettiin muurin harjalta alas kiehuvaa tervaa. Linnaa oli siis erittäin vaikea lähestyä.

Linnan vierustalle keskittyi asutusta

Linnan vieressä olevalle Vääräsaarelle syntyi asutusyhdyskunta, jolle Pietari Brahe 1639 antoi kaupunkioikeudet ja perusti Savonlinnan kaupungin. Kaupungin kehittyminen vauhdittui 1900-luvun alussa, kun sinne perustettu Olavin kylpylaitos ja sahateollisuus käynnistyivät.

Saimaan kanavan aukaiseminen ja rautatien rakentaminen antoivat toisen sysäyksen kaupungin kehittymiselle. 1900-luvun alussa Savonlinna oli jo Saimaan laivaliikenteen keskus. Samoihin aikoihin alkoi myös kaupungin teollistuminen.

Vuoden 1973 alusta kaupunkiin liitettiin pääosa Säämingin kunnasta.